Hommat käynnistyy

Elokuvahuoneen tuhoa.

Kävimme palopaikalla vakuutusyhtiön edustajien ja purkufirman edustajan kanssa. Tajusimme, että kaikki irtaimisto, lasten omaisuus ja muistomme olivat käytännössä menetetty. Ja kyllä, se on vain tavaraa ja kyllä, olemme onnellisia siitä, että olemme hengissä, mutta se tunne kun menettää kaiken ja kotinsa… silloin menettää muutakin kuin vain tavaraa. Jotenkin tuntui kohtuuttomalta juuri tämän tajutessamme, kun vakuutusyhtiön edustaja totesi pirteällä äänellä ”täällähän ei näytä ollenkaan niin pahalta”. Vahinkoraporttiin on kirjattu savuvaurioiden kattaneen 100% talosta ja me näimme täysin palaneen yläkerran sekä savu- noki- ja sammutusvesijälkiä ympäri taloa. Alakerrassa vakuutusyhtiön mielipide oli, että eihän täällä tarvitse edes purkaa mitään, pestään vain. Tähän purkufirman edustaja totesi, että kylläpä ne on kuitenkin auki käytettävä, kun ei ihmisillä ole sitä röntgenkatsetta. 

Liskot eivät valitettavasti yläaulassa selvinneet.

Makuuhuone palohuoneen vieressä.

Vanhemman tytön huone.

Nuoremman tytön huoneen kaaosta. Palomiehet edenneet sokkona ja tavara on saanut kyytiä.

Meitä ohjeistettiin, että saamme käyttää aikaa sen verran kun tarvitsemme paikalla olevan tavaran läpikäymiseen. Voisimme yrittää pelastaa meille tärkeitä tavaroita pois purkufirman tieltä, koska purkufirma pääsääntöisesti tulee heittämään kaiken palaneen roskiin. Seuraavan viikon käytimme puolison kanssa palopaikalla keskimäärin kahdeksan tuntia päivässä (ilman mitään suojuksia) tavaraa läpi käyden, erotellen ja listaten. Purkuyritys tuli tekemään jo alustavia purkuja ja me listasimme yläkerran hävikkitavaraa ja yritimme löytää jotain pelastettavaa. Yläkerrasta saimme talteen pahvilaatikollisen verran papereita ja palaneita valokuvia. Muistoille löytyi hinta, pesetyksen ja entisöinnin kustannus. Aika monen tavaran kohdalla kuulimme ”ei kannata”.

Lapset menettivät kaiken omaisuutensa.

Purkufirman lisäksi kotimme korjaustöihin vakuutusyhtiö palkkasi ulkopuolisen konsultin, jonka tehtäväksi kerrottiin korjausrakentamisen valvonta sekä urakoista sopiminen. Purkuyritys raportoi tiiviisti purkutöiden etenemisestä sekä tälle konsultille sekä vakuutusyhtiölle. Meille tuli tunne, että jokainen työvaihe tuli hyväksyttää konsultilla, joka oli ikään kuin vakuutusyhtiön kirstunhaltija. Meille annettiin ensin ennuste, että purkutyöt ja korjaukset tulevat viemään 2-3 kuukautta. Purkutöiden osuuden sanottiin olevan 2 viikkoa, jonka jälkeen tehdään täyskuivatukset ja sitten korjaukset päälle. Kuulimme myös myöhemmin, että konsultti oli kysellyt alustavia tarjouksia kahden yläkerran makuuhuoneen pinnoista ja lopputalon pesusta. Tästä voinee päätellä, että alkuarviointi palon vaurioista on heittänyt todella pahasti. Purkutöiden edetessä purettavien rakenteiden määrä kasvoi koko ajan.